sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Kalorien laskentaa

Huomenta!

Taidampa aloittaa tämän aamun näin super kevyesti juttelemalla heti aamutuimaan kalorien laskemisesta. Se on kuitenkin ollut minun avaimeni painonpudotuksen onnistumiseen (tietenkin monen muun asian ohella), joten haluan siitä kirjoitella myös täällä blogin puolella. Sanon nyt jo heti alkuun, etten ole millään tapaa painonpudotusasioiden ammattilainen, enkä suosittele omaa elämäntapaani kenellekään, koska minulla ei siihen ole koulutusta. Minulla tämän elämäntavan noudattaminen toimii, sillä voin kaiken painonpudotuksen keskellä erittäin hyvin, enkä koe kaloreiden laskemista minkäänlaiseksi riippakiveksi, päin vastoin. Kaikille tarkka elämäntapa ei kuitenkaan sovi, vaan joku toinen voi moisesta ahdistua, pahastikin. 

Alunperin aloin laskeskella kaloreita, koska halusin ihan vain mielenkiinnosta tietää, paljonko lukujen näkökulmasta söin paastopäiviä seuranneina päivinä ja huomasin lukemien olevan huolestuttavan korkeita. Päätin siis silloin aloittaa nyt lähes kolme kuukautta kestäneen kaloreiden laskemisen. Aluksi laskin kaloreita säännöllisen epäsäännöllisesti ja arvioin syömisiäni vielä aika paljon mutu-tuntumalla. Muutaman kerran viikossa kyllästyin laskemiseen kesken päivän, enkä sen vuoksi kirjoittanut loppupäivän syömisiäni mihinkään ylös. Pikku hiljaa huomasin laskemisen olevan hyödyksi painonpudotuksessa. Pystyin kontrolloimaan syömäni energian määrää, jolloin pysyin varmasti miinuskaloreilla ja luonnollisesti laihduin. 28. helmikuuta aloin sitten pitämään ruoka- ja treenipäiväkirjaa, johon kirjoitin ylös päivittäiset ruuat gramman tarkkuudella kellonaikoineen. Merkkasin itse kokattujen ruokienkin kalorimäärät paperille ja laskin energiasisällön sataa grammaa kohti. Olin, ja olen edelleen, tarkka ruokaan liittyvien lukujen suhteen.

Vasta kaloreiden laskemisen aloittamisen jälkeen aloin myös kiinnittää huomiota ruokien terveellisyyteen. Vähensin turhien rasvojen käyttöä ja kevyt maitojuoma vaihtui rasvattomaan maitojuomaan. Sokeripitoiset ja vaaleat hiilihydraatit vaihtuivat täysjyvävaihtoehtoihin ja parempiin sokereihin. Proteiinin määrä ruokavaliossani moninkertaistui ja aloin jatkuvasti kantamaan vihanneksia ja hedelmiä kotiin. Lounaat ja päivälliset kevenivät ja aloin voida huomattavasti paremmin. Pikku hiljaa myös herkuttelu ja muun muassa alkoholin käyttö loppuivat kokonaan. Kun jonain päiväni tunsin oloni huonoksi tai nuutuneeksi, saatoin löytää syyn olooni pelkästään tarkastelemalla edellisenä päivänä syömiäni ruoka-aineita tai syömisen aikatauluttumista. Minulle kaloreiden laskemisesta on siis ollut valtavasti hyötyä, enkä kadu yhtäkään siihen käytettyä minuuttia. 

Tällä hetkellä pääsykoeprosessi käy kuumimmillaan ja aika ja hermot alkavat olla enemmän tai vähemmän kortilla. Välillä jopa vessassa käynti tuntuu ajan tuhlaamiselta, saatika sitten, että alkaisin kirjoitella kaikkia syömisiäni gramman tarkkuudella paperille, so not gonna happen. En kuitenkaan halua luopua kaloreiden laskemisesta, koska tiedän helposti huijaavani itseäni suuntaan tai toiseen, jos syön juuri niin kuin päässä tuntuu hyvältä. Keksinkin alkuviikosta ratkaisun tähän ongelmaan ja ainakin toistaiseksi olen ollut ainoastaan positiivisesti yllättynyt. 


Päätin ottaa kokeiluun "Suunnittele-etukäteen-päivän-syömiset-ja-laske-kalorit" - projektin. Suunnittelen siis edellisenä iltana seuraavan päivän ruokalistan aamupalasta iltapalaan grammojen tarkkuudella. Lasken kalorit ja lisään/vähennän tarvittaessa aterioideni kokoa, jotta saavutan suunnilleen tavoitekalorini. Pystyn samalla kontrolloimaan syömieni proteiinien ja hiilihydraattien suhdetta. Minulle tämä systeemi on sopinut aivan loistavasti. Olen ihminen, joka on onnellinen saadessaan noudattaa ohjeita pilkun tarkasti. Tuskimpa minusta olisi koskaan tullut laboratorionhoitajaa, jos ohjeiden noudattaminen ei kävisi minulle järkeen tai tuntuisi loogiselta. Kun olen suunnitellut seuraavan päivän ruokalistan jo etukäteen, asennoidun myös noudattamaan sitä enkä tunne minkäänlaista "pikku-nälkää" kesken päivää. Tiedän, että parin tunnin päästä saan syödä sitä ja tätä, jolloin myös keskityn muihin tekemisiin täyspainoisesti, kunnes ruoka-aika jälleen koittaa. Verensokerini on pysynyt tasaisena, mikä näkyy ja tuntuu myös opiskelussa. Ruokailut käyvät myös paljon nopeammin, kun olen jo valmiiksi laskenut ruoka-aineiden määrät, ja tärkein tehtäväni on saattaa nuo grammamäärät lautaselle. Energiasisällötkin on laskettu jo etukäteen valmiiksi, jolloin pystyn siirtymään sujuvasti lautasen tyhjennyttyä takaisin pääsykoekirjojen ihmeelliseen maailmaan. 

Ohessa esimerkkinä eilisen päivän "ruokalistani" kuvien muodossa:

Aamupala, klo 9:00: Munakas yhdestä kananmunasta ja valkuaisista, lisukkeena tomaattia ja raejuustoa. 165,75 kcal
Lounas, klo 12:15: Kesäkurpitsalasagne runsaalla salaatilla. 333 kcal

Välipala, klo 15:30: Arla proteiinirahka, mehukeitto ja pala proteiinipatukkaa. 209 kcal

Päivällinen, klo 18:00: Päivän toinen annos kesäkurpitsalasagnea runsaan salaatin kera. 300 kcal.

Välipala, klo 19:00: Lakritsi - proteiinipatukka. 120 kcal

Iltapala, klo 21:30: 250 g maustamatonta maitorahkaa, Whey-100 suklaan makuista heraproteiinia, mehukeittoa ja keitetty kananmuna. 346 kcal

Yhteensä: 1473,75 kcal

Viivi


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti